Skip to main content
Tampereen yliopiston kirjastoTampereen yliopistoTampereen yliopiston kirjasto

Tutkimuksen vaikuttavuus ja näkyvyys: Viittausanalyysit ja viittaustietokannat

Viittaustietokannat

Mitä on viittausanalyysi?

  • Viittausanalyysi kuvaa tutkijan kirjoittamien julkaisujen saamaa huomiota ts. miten usein tiettyyn viittaustietokantaan sisältyvät muut julkaisut ovat viitanneet ko. julkaisuun.
  • Viittausanalyysi ei todenna julkaisun laatua. Paljon viittauksia saaneita julkaisuja pidetään usein tieteellisesti korkeatasoisina, mutta viittausten määrä voi kertoa myös kiistanalaisesta aiheesta.
  • Viittausanalyyseissä näkyvät vain viittaustietokantaan sisältyvien julkaisujen viittaukset. Jos julkaisu ei sisälly mihinkään viittaustietokantaan, sen viittausten kautta saama huomio jää pimentoon.

Viittaustietokannan hyödyllisyys

  • Viittaustietokannan kattavuus: laajuus, ajallinen kate, kielellinen kate, eri julkaisumuotojen kate (esim. konferenssipaperit, kirjat).
  • Tieteenalan kate: kuinka hyvin alan tieteelliset lehdet edustettuina viittaustietokannassa.
  • Lehtien indeksoinnin nopeus: kuinka pitkä viive tietokantaan indeksoinnissa.
  • Tietokannan tilauksen laajuus: kattaako esim. konferenssipaperit, kirjat.

Tieteenalan julkaisukulttuuri

Tutkimuksen vaikuttavuuden mittarit eivät ole vertailukelpoisia eri tieteenalojen välillä. Syynä ovat erot tyypillisimmissä julkaisumuodoissa, viittausten kertymisnopeudessa ja yhteisjulkaisujen yleisyydessä. Tieteenaloittaiset julkaisukäytännöt ovat yleismaailmallisia.

1. Julkaisutyypit & popularisoinnin aste

Artikkelit referoiduissa tieteellisissä lehdissä ovat vallitseva julkaisumuoto lääke- ja luonnontieteissä. Konferenssijulkaisut ovat tyypillisimpiä tekniikan aloilla. Kirjoja ja kirja-artikkeleita julkaistaan enemmän yhteiskunta- ja humanistisissa tieteissä, joissa käytetään referee-lehtien lisäksi muitakin julkaisukanavia kuten joillain tekniikan ja luonnontieteiden aloilla. Ei-tieteelliset julkaisut ovat tyypillisiä, kun tavoitellaan tutkimuksen yhteiskunnallista hyödynnettävyyttä.

2. Julkaisukieli ts. kirjoitetaanko myös suomeksi tai suomalaisiin lehtiin

Kansainväliset julkaisufoorumit ovat ensisijaisia lääke- ja luonnontieteissä. Sekä kansainvälisesti että kotimaassa julkaistaan tekniikan aloilla samoin kuin yhteiskunta- ja humanistisissa tieteissä.

3. Yhteisjulkaisut

Yhteisjulkaiseminen on yleistä useimmilla lääke- ja luonnontieteiden sekä tekniikan aloilla. Yksinkirjoittaminen on yleistä humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä, mutta jälkimmäisissä yhteisjulkaisujen osuus on kasvanut.

4. Julkaisujen vanhenemisnopeus & sitaatiokäytännöt

Tiedon nopealla leviämisellä on merkitystä lääke- ja monilla luonnontieteiden sekä tekniikan aloilla ja julkaisut voivat saada ensimmäiset viittaukset muutaman viikon kuluttua ilmestymisestä. Yhteiskunta- ja humanistisissa tieteissä tiedonvälityksen nopeus ei ole yhtä olennaista ja ensimmäiset viittaukset toisiin julkaisuihin saattavat ilmestyä vasta vuosien kuluttua.

Viittaustietokannasta selviää yleensä tutkijan

1. löytyneiden julkaisujen kokonaismäärä

2. julkaisujen saamien viittausten kokonaismäärä (myös ilman itseviittauksia)

3. julkaisujen keskimääräinen viittausmäärä (vain WoS)

4. h-indeksi (Hirsch-indeksi)

sekä

5. Scopuksesta julkaisun metriikkaa (Overview, Scholarly Activity...)

6. WoS:sta julkaisun Usage Count (viimeiseltä 180 päivältä / vuodesta 2013 alkaen); Highly Cited Papers, Top Papers, Hot Papers

Tutkijan julkaisujen löytyvyys vittaustietokannoista

  • Yksittäisessä viittaustietokannassa ei ole tutkijan kaikki julkaisut.
  • Julkaisuluettelon avulla saadaan tarkempi hakutulos, mutta haku vie aikaa. Julkaisujen nimissä voi olla eroavaisuuksia julkaisuluettelon ja viittaustietokantojen välillä.
  • Sukunimellä haku: nimenmuutokset ja erilaiset kirjoitusasut ovat mahdollisia, joten on kokeiltava eri vaihtoehtoja yhdysnimien (esim. Yli-Koski), skandinaavisia merkkejä (å, ä, ö) sisältävien nimien, etuliitteellisten nimien (van, de, der jne.) tai translitteroitujen nimien yhteydessä.
  • Vanhojen julkaisujen tiedot ovat joskus puutteellisia (tutkijan etunimestä vain alkukirjain, ei affiliaatiota jne.).
  • Scopuksen automatiikka voi yhdistää virheellisesti samalle Author ID:lle eri tekijöiden julkaisuja tai jättää yhdistämättä saman tekijän julkaisuja.